TakaperinMaailmaan

Aamu valkeni kauniina illan ukkosmyrskyn jälkeen ja askeleet kävi kohti asemaa. Siitä sitten junamatka saattoi taas alkaa ja sitä olikin tiedossa noin 14 tuntia. Siinä matkalla Berliinin ja Lyypekin välillä tuli "stasin miehet" junaan ja kyselivät mitä kenelläkin oli matkatavaroita ja olivat hyvin "tarkkaavaisia" meitä matkalaisia kohtaan. Ei se koskaan selvinnyt että miks..... No sitten jossain Lyypekin jälkeen kaikkien piti siirtyä busseihin kun etäämpänä oli ratatöitä ja juna ei siis päässy etenemään. Muuten oli ihan Ok, mutta kukaan vaan ei ollu kertonut mulle mitään. Ihmettelin siinä aikani, että miks KAIKKI lähtee junasta ja kysyin joltain ohimenevältä tyypiltä. Siinä vasta selvis syy ja tuli tädille kiirus ulos. Matka taittui reilun tunnin ja vuorossa oli laiva osuus. Matka kesti toki vaan 45 minsaa, joten kerkes vaan bussista laivaan ja melkein saman tein piti kavuta takas. Ja sitten taas köröteltiin bussissa. Matkaa oli Kööpenhaminaan reilut 150 km. Perillä

No nyt alkaa pikkuhiljaa takki olla aika tyhjä. Ihan on kiva jo aloittaa kotimatka. Onhan näitä ilmoja ja oloja tässä pidellytkin, laidasta laitaan. Ja taas kerran tuntuu olevan sitä toista laitaa tarjolla.... Sadetta, ukkosta, salamointia....... Justiinsa ehdin hoidella "asiat" enneku alko mellastus. Tänään oli siis ensimmäinen päivä yli viikkoon kun maku- ja hajuaistit alko pelaamaan ja sitähän sitten piti juhlistaa kunnolla. Puolalaista pelmenniä valkosipulilla ja olutta.....mmmmmm....... Tuossa vielä aurinko jaksoi paistaa. Ja ihan hetkisen kerkesin kaupunkikuvaa kattomaan ja sitten se oli "heavy rain". Tässä siis nyt vaan suihkukoneeseen ja oleilua. Meitä on tässä tällähetkellä kolme tyyppiä. Minä, korealainen tyttö ja poika jostain.....en tiä ku se ei osaa eikä ymmärrä enkkua, vissii siis venäjältä... ;) Aamulla on sitten taas aikanen herätys, 04.30, että kyllä kelpaa...... ......mutta junat ja naiset on luotuja kulkemaan.......

Ja eilinen päivä meni sitten niin reisille, että HALLELUJA! Aamu valkeni sateeseen ja kovaan ukonilmaan. Otin rauhassa aamiaista, joka nyt ei ollu kaksinen mutta maksoi vaan 1,50€/2aamua. Että tossa näkyy kaikki..... Ja siinä sitten odottelin ilman selkiintymistä ja kävihän tuuri ja arska pomppasi esiin. Ei siinä muuta ku, kamat niskaan ja matkaan. Kävely keskustaan ottaa noin 5 minsaa ja matkalla törmäsin kivaan "kaupunkijokeen". Ja mitäs sitten...... No se ukkonen järkyttävine vesimassoineen olikin vaan kiertänyt ympäri ja tuli takaisin. Sisään ostoskeskukseen ja odottelua..... ja odottelua...... ja odottelua....... Lähes parin tunnin odottelun päätteeksi, kun mitään taukoa ei säätilaan tullut päätin lähteä takaisin hostelliin. Se 5 minsan matka kyllä kasteli lähestulkoon paremmin kuin suihkussa käynti. Ja aina välillä räjähteli ukkonen ja salamat välkkyi. Olipa sitten tuokin koettu.... Ilma selkeni vasta illansuussa hetkeksi joten vaatteitten kuivatteluun ja kirjan lukemis

Ja aamusta päivä alkaa.......ja aamu alkoi kl. 04.10. Reteet ajo taxilla asemalle, ei nimittäin millään hotsinu lähteä kävelemään sitä parin kilsan matkaa pimeille kaduille kaiken juhlakansan joukkoon. No ei ollu paha tinki, vitosen kauppa. Ja vielä asemalta iso pullo vettä mukaan ja junamatka saattoi alkaa. Ja olihan sitä istumista taas ihan kiitettävän monta tuntia, jotain 8. Tälläkertaa olikin puheliaasta matkaseuraa, vanhempi nainen Canadasta ja toinen jotain 3-kymppinen nainen Tšekistä. Ja juttua riitti moneks tunniks, että ei aika päässyt ollenkaan tulemaan pitkäksi. Ja kyllä sitä sitten perillekkin tultiin. Lähes loputonta sähläämistä asemalla että ensinkään löysin sieltä ulos ja sain oikea suunnan, mutta sitten mentiinkin ihan suorilla hostelliin. On tosi kivalla paikalla ja tässä on tollanen pieni sisäpiha, ettei ovi nyt ihan suoraan kadulle aukee. Huone on ihan riittävän kokoinen ja siisti, toki kulahtanut, mutta siis siisti. Ja näkymät huoneesta on suoraan "naapurin kei

Yöjunaan loikka ja sain vielä oman makuuosaston, että sai kerrankin olla omikseen. Tää oli sitten sitä passintarkastusta pätkittäin. Ensin puol kahdelta ja toinen heti kolmen jälkeen ja perillä oltiin jo kuudelta, että kyllä siinä taas jäi nukkumiset pikkasen pätkiin. Aamulla sitten reippaana parin kilsan matka hostellille, jotta kyllä kerkes herätä. No sen verran piti taas sössiä, että vetelin kun Esko-sahaa pari kertaa ohi ulko-oven enneku tajusin että tässä tää on. No ei siellä ollu mitään elonmerkkiä, joten vastapäiseen kahvilaan vaan odottelemaan että joku olis paikalla avaamassa ovea. Vihdoin, yhdeksän pintaan pääsin sisään, toki mutkan kautta kun talossa asuva setä päästi sisään, mutta kuitenkin. Huonetta odottelin noin puoli tuntia ja sitten vaan kamat sisään ja akka baanalle. Nytpä olikin vuorossa "saitsiini" bussilla joka muuttui kesken kaiken veneeksi, jeeee...... Siinä sitä seilattiin Tonava kaunoisella bussin kyydissä. Pistäkää paremmaksi!! Paljonhan siinä ehti n

Sitten olikin jo aika jättää hostellissa makaaminen ja jatkaa matkaa. Vielä ennen maiseman vaihtoa käväisin Kalemegdan linnoituksessa tarkistamassa että joet virtaa uomissaan ja muutenkin on kaikki Ok. Sitten olikin aika parin tunnin automatkaan ystävien kanssa pohjoiseen päin ja määränpäänä pieni kaupunki Vrbas. Ei ollut kaupungissa kun yksi pääkatu,ruokaöljytehdas ja kahden uskonnon kirkot rinta rinnan. Ja kuinkas muuten, sattui paikalle SE ainut ja oikea, " The queen of fucking everything". "Paikallismajoituksessa" olikin sitten ihmettelemistä. Oli niin aivan kaikkea mitä vain kuvitella saattaa. Ihan täysin omavaraistaloudessa elelevät. Ja viini tuotetaan tietysti omista rypäleistä. Ja kunhan vielä menee hetkinen saa noukkia välipalaksi kiiwiä ihan pöydän yläpuolelta. No, tässä paratiisissa sitä on hyvin alkanut toipumaan tästä räkätaudista. Ainut mikä on hangannut todella kipeästi on, että edelleenkään ei mikään maistu eikä tuoksu millekkään!! Aivan ihania ruoki

Aamulla loikka taksiin ja kuski sai luvan selvittää mutkikkaan reitin hostelliin. Ja olihan siinä kurvailua poikineen, en varmaan olisi ite paikkaa heti, enkä edes hetken päästä, löytänyt.  Hostelli sitten oli parhaalla mahdollisella paikalla, Skadarskakadun kupeessa. Tänne keskittyy yöelämä ja paikka on aivan mieletön. Tää on kun jostain muualta tänne pudotettu, ei niinku kuulu ollenkaan ympäristöön. Hostelli on siisti ja oma huone kruunaa vierailun. Vaikka vessa ja suihku pitää jakaa, mutta muuten on omat meiningit. Saa kerrankin levitellä kamojaan ja kyllä niitä levitelläänkin ;) Joo, ja toi jääkaapin näköinen on sitten kaappi. Pistin malliks sinne mun takin, piti laittaa kaksinkerroin et mahtu roikkumaan.....tai sanotaanko sitä sit enää roikkumiseks..... Päivä meni kyllä niin pelastusarmeijalle kun vaan voi, mutta parempi niin, kun tätä matkaa on vielä kolmisen viikkoa jaksettava. Levätään kun sille tuntuu ja toivotaan että kohta tää räkäkin loppuu juoksemasta.

No, eipä näitä päivityksiä tälle päivälle oikein mitään ole. Aamupalan ja suihkun jälkeen vein repun asemalle lokeroon ja mietin että mitäpä tekisi seuraavat 10 tuntia. Koitin tunnin verran helteessä, + 27, lompsia mutt kun olokin oli kuumeinen ja räkä valui nii ei vaan jaksanut olla. Lähimpään hotelliin kysymään päivähuonetta ja lupasivat mulle sen ale hintaan 55€, joo, siis ALE HINTA!! Ei siinä lähdetty muuta vaihtoehtoa hakemaan vaan pistin elämän risaiseksi ja otin huoneen. Siellä sitä sitten nukuin iltaan asti ja seiskalta piti antaa huone pois, joten siitä sitten asemalle valumaan. Illallisnugetit tarjoili mäkkäri, koska mikään ei maistu niin vain vatsan täytettä olin vailla, jääköön ne kulinaristiset nautinnot toiselle kertaa. Kyllä se parituntinen siinä vierähti ja sitten loikka junaan. ....... Ja matka jatkukoon...... Makuuvaunu oli sitten tähänastisista pohjanoteeraus! No eipä se kyllä ollu hinnallakaan pilattu. Meitä oli kaksi neljänhengen kupeessa, joten tilaa riitti. Siis

Yö meni ukkosta kuunnellessa ja salamien valaistessa huonetta. Vielä aamulla tihuutti hiukan kun olin menossa aamiaiselle seitsemän jälissä, mutta siitä se sitten alko selkiämään. Aamiainen olikin sitten toisessa hostellissa mihin matkaa muutama sata metriä ja olikin aika paikassa. Tällästä taidetta oli koko naapurusto pullollaan. Hetken jo epäilin että oonkohan nyt taas menny vikaan, vaan en. Aivan kelvollinen aamiainen ja hinta ei päätä huimannut 2,70€. Siitä sitten matka kulmille ja olihan siellä nähtävää. Tässä on "paikallinen kenkäkauppa". Ja pitihän se lohikäärmesilta riskillä ylittää, selvisin! Ja löytyihän sieltä vielä markkinat, missä kaikkea mahdollista ja ennenkaikkea sitä mahdotonta. Onhan tämä ihan nähtävä ja koettava paikka. Kapea joki virtaa kaupungin halki ja ihania, erilaisia siltoja menee tämän tästä yli joen. Tossa joen näyttää ylittävän vaalea putki, mutta se oli silta missä oli lasiset kaiteet ja tietyssä kohtaa katsoessa näytti ihan siltä kun ihmiset oli

Ja kuten jo tuntuu tulleen tavaksi, niin viimeinen yö menee ukkosta pidellessä. Aivan mahtava näytelmä taas kerran. Vilkkuvat salamat ja jyrinä joka oli lakkaamaton noin 20 minuuttia. Upeeta!! No aamulla, 3.45, oli olo aika nuutunut mutta ei muuta ku mukaan ja matkaan. Asemalle kävely aamuöisessä Prahassa pienillä sivukujilla antoi jo hieman esimakua päivän jännityksistä, vaikka ei sitä tietty viellä silloin tiennyt..... Matkustajia ei kovasti riittänyt, varmaan kun oli niin aikainen lähtö, kl.5.14. Aamiainen tuli nautittua junassa kun asemalta ostin kahvia ja sämpylää. No siinä sitten matkan aikana oltiin myöhässä 10 minuuttia ja sitten 30 minuuttia ja vielä 40 minuuttia..... Siinä vaiheessa aloin jo kysellä että ehdinkö jatkoyhteysjunaan?! Joo, et ehdi, sanoivat konnarit. Lupasivat että ollaan ainakin tunti myöhässä Müncheniin tultaessa ja se aika mulla oli siinä junan vaihtoon. WTF! Stressiä, joo jonkunverran..... Meilasin hostelliin että saapumisaika muuttuu. No kuinkas sitten kävi