KOTIMATKALLA

Aamu valkeni kauniina illan ukkosmyrskyn jälkeen ja askeleet kävi kohti asemaa. Siitä sitten junamatka saattoi taas alkaa ja sitä olikin tiedossa noin 14 tuntia.

Siinä matkalla Berliinin ja Lyypekin välillä tuli "stasin miehet" junaan ja kyselivät mitä kenelläkin oli matkatavaroita ja olivat hyvin "tarkkaavaisia" meitä matkalaisia kohtaan. Ei se koskaan selvinnyt että miks.....

No sitten jossain Lyypekin jälkeen kaikkien piti siirtyä busseihin kun etäämpänä oli ratatöitä ja juna ei siis päässy etenemään. Muuten oli ihan Ok, mutta kukaan vaan ei ollu kertonut mulle mitään. Ihmettelin siinä aikani, että miks KAIKKI lähtee junasta ja kysyin joltain ohimenevältä tyypiltä. Siinä vasta selvis syy ja tuli tädille kiirus ulos.

Matka taittui reilun tunnin ja vuorossa oli laiva osuus. Matka kesti toki vaan 45 minsaa, joten kerkes vaan bussista laivaan ja melkein saman tein piti kavuta takas.

Ja sitten taas köröteltiin bussissa. Matkaa oli Kööpenhaminaan reilut 150 km. Perillä lennossa ulos ja 2 minuuttia aikaa juosta junaan että pääsi Malmöön. Ehdin just loikata junaan kun ovet meni kiinni, puust!

Tämä junamatka oli vaan 30 minsaa joten ei kovin rasittanut. 

Malmössä kävin ostamassa makuupaikkalipun yöjunaan ja sitten vaan kaupungille syömään kun aikaakin oli junanlähtöön noin 3 tuntia. 

Makuaistiin paluun ja matkan päättymisen kunniaksi valitsin sushi ravintolan ja TODELLA HYVÄÄ sushia ja japanilaista olutta.

Ihan hetken ehdin vielä katsella ympärilleni ennen kun piti lähteä asemalle. Kaunis kaupunki, mitä sitä nyt ehti silmäillä.

Junassa sain olla aivan itsekseni nukkumahytissä. Vaikka ei se uni niin hyvää ollut, kun justiinsa joka asemalla havahduin siihen pysähtymiseen ja nykimiseen. No tuli sitä lepoa kuitenkin jonkun verran.

Aamulla oltiin sitten Tukholmassa ja reilu tunti aikaa ennekuin bussi lähtisi Kapellskäriin joten oli aikaa aamiaiselle.

Ja sitten vaan bussijonoon ja kohti kotia.

Ja siitä sitten viimeinen rutistus ja .......... KOTONA!!

Matkapäiviä jäi käyttämättä 3, mutta ei kovasti olis jaksanu tän hiton flunssan ja niiden hurjien helteiden takia. Mukava oli kotiin tulla ja ehkä, kuka ties, tässä vielä ehtii autolla käväistä jossain pienellä retkellä....

Tää oli kuitenkin nyt tässä ja jos summaa koko reissun niin tällä kertaa ei sitä sählää ja sössiä sitten ollu just ollenkaan. Ehkä hieman kurjaa, koska just ne jutskat tekee matkasta muistorikkaan. Kyllä sitä muisteloa tietysti jäi nytkin ja sitä sitten kiikkustuolissa..........