Yö helvetissä

No vähän vaiheeseen jäi hommat Moskowassa.
Tarkotus oli niin paljon..... ja mistään ei tullut mitään.

Me siis oltiin syömässä Nepalilaisessa ja vileä illalla kirjoteltiin kortteja ja sitten silmä kiinni.
Ja unta riitti noin tunnin ja sitte alko maanpäällinen helvetti.

Aivan järjetön vatsakipu, tarkemmin palleakipu. No ei hätää, ajattelin ensin, kyllä tää tästä ohi menee kun nappaan vaan vähän Rennietä. Ei menny.
Ja siinä sitten meni tunti jos toinenkin ja kipu senkun vaan ylty, jos se nyt enää yltyä enemmin voi.
Meikkä seiso tuulettimen edessä ja koitti viilentyä ja hiki vaan valui pitkin kroppaa, tuska hiki.
Tunti toisensa jälkeen....kyllä tää kohta helpottaa...vaan ei. Ja oksentelin sappea, niin luulen kun oli sellasta ihan limen vihreetä lientä.

Siinä sitten kärvistelin 10 tuntia ja johan oli takki tyhjä. Sitten piti vaan lähteä lääkärin hakuun. No sen tulo ei sitten kauaa kestänyt, n. 10 minuuttia.
Ja olikin melkonen poppatohtori. Oli ihan "työkalupakki" mukana, auto mekaanikoilla on varmaan siistempi pakki. Huh-huh.
Ja kielimuuri oli sitten ylikapuamaton, onneksi oli hostellin johtaja mukana tulkkina. No tulihan se asia hoidettua ja kun vielä pikkasen oli tulkkia mukana puhelimella niin selvittiin. Toki lääkäri piti tätä kohtausta krapulana ja ruokamyrkytyksenä. Mistä sitä tietää jos vaikka ryssissä saa krapulan kun juo cokista....

Kova lääke...

No jokatapauksessa, se vetäsi ruutalla kipulientä käsivarteen ja veri senku roisku.....Ei mulla mitään väliä sitten enää tässä vaiheessa ollu, muuta kun että kovat lääkket ja heti!
No että auttoko se? Ei, piti odottaa toista tuntia enneku alko olla jotain vaikutusta ja sitten pillereitä nappailemaan.
Oli ne helvetilliset ne viimeiset kaks päivää ja vielä piti matkustaa yhdessä junassa kotosuomeen.



Lähdön "huumaa" Moskowassa

Menihän se junamatkakin siinä kun vatsaa täytti tasasella tahdilla niillä tableteilla. Ja ihan kotiin asti selvisin ilman suurempaa draamaa.
Sen verran kyllä saatin aikaseks selkkausta, että meidän paikkaliput junassa oli sitten neljän hengen hyttiin ja ne kaks muuta samassa hytissä matkustavaa oli sitten miehiä.

Tolstoin hytti

Siinä sitten sombailtiin sinne ja tänne ja duunattiin asioita ja ukot häipy hytistä ja saatiin kaks naista tilalle. Parempi niin.


Siis nyt on reissu tehty ja koettu ja kymmenen vuoden projekti viety päätökseen.

Vihdoin takaisin Helsingissä!