VIELÄ KERRAN BELFAST!

Jumipäivä 2. alkoi aamiaisella, niinkuin muutkin päivät täällä. 

Siitä sitten hyökkäsin heti kylille, etten olis taas nukahtanut kesken lähdön.

Ja nyt oli vuorossa se "pakollinen" bussiajelu. Olihan se antoisa 90 minuuttinen. Siinä käytiin läpi kyllä Titanicista tähän päivään.

Ja ilma oli.......niinpä hyvinkin oli.....

Olis voinu hyvinkin ottaa ajelut Titanicilla, mutta se oli jo lähtenyt kun tultiin pelipaikalle. Tolpat vaan oli laiturilla jäljellä Rouvasta.

Toivottavasti niitten matka sujuu mukavasti, vaikka en ehtinyt mukaan......

Ja sitten oli vuorossa propagandaa. Rauhanmuurilla piti tietysti käydä ja vieläpä kahteen kertaan. Ja tottakai piti käydä nimmari laittamassa, niinkuin miljoonat ja taas miljoonat muutkin ihmiset.

Totta, totta, zoomaappa tohon keskelle!

Ja tätä muuria oli silmänkantamattomiin, täynnä graffiteja ja tekstejä. Ja kappas vaan, Päivikin oli jäänyt kuvaan.

Koska iltapäivällä ei satanut niin otettiin "musta taksi" ja kierrettiin paikkoja. Tapasin täällä hostellilla vanhemman naisen Uudesta seelannista, Sue, ja nuoren tytön lapista, Päivi, ja niitten kanssa sitten mentiin sillä taksilla. Sepä olikin melkoinen trippi. Patu puheli sellasella vimmalla ja sellasta murretta että siinä ihan polvia heikotti. Mutta, mitä nyt sen verran tajusin, niin aika hirveetä täällä on ollu, eikä edes mitään aikoja sitten. 

Tää oli aika pelottava seinä kun tuo pyssyn suu seuras ja vieläpä niin että kun seiso seinän vieressä, parin askeleen päässä, ja katto ylös niin piippu sojotti suoraan alas sinuun. Kyllä kylmäs hetken.

Vaikka propagandaa olivatkin niin ihan hyvin tehtyjä.

Ja toki piti myös matkalla hieman henkevöityä.

Vielä siinä rullatessa raitilla käväsin ostoskeskuksen kattoterassilla kattelemassa maisemia. Huterat oli olot, mutta näki sieltä kauas. Sanovat että jos on kaunis ilma täällä ja Skotlannissa, mitä ei kuulemma "koskaan" tapahdu, niin sieltä näkyy siis Skotlantiin asti. Nyt ei näkyny kuten kuvasta näkyy, hyvä että kaupunki näky.

Aamulla se on sitten VIHDOIN matkan jatkamisen paikka. Ihan pikkasen ennen kukonlaulua pitää heittää reppu selkään ja lompsia cityyn, noin puolen tunnin reipas happihyppely, ja sieltä bussilla satamaan.

Uusi päivä ja uudet kujeet.