JA SITTEN CORK

Herätys oli, niinkuin on ollut kaikkina aamuina, noin puoli kuusi. Saamari, enkö mä pääse ikuna irti siitä duuni-rutiinista :(

No ei muutaku tikkana pystyyn ja kone käyntiin.

Ja aamukaffen ja lähikaupan kerrosleivän jälkeen olikin aika chekata ittensä ulos hotellista ja lompsia bussipysäkille. Siinä ei kauaa nokka tuhissu kun sen matkan oli tarponut. Tosin taivaalta vihmoi vettä ja tuuli oli kohtalainen, mutta meikkää se ei juurikaan harmittanut, ainakaan kovasti, kun oltiin menossa kohti uutta seikkailua.

Bussimatka meni netissä surffatessa, siis joo siellä bussissa oli wi-fi! Ja kuuntelin pätkän kirjaa ja torkahtelin. Kun alettiin lähestyä Corkia niin ilmakin alkoi muuttua kauniiksi, niin sitä pitää, tuumin. Perillä se arska jo sitten helottikin ihan täysillä.

Ja ei muutakun säkki selkään ja majapaikan hakuun. Pientä eksyntää, kuuluu siis kuvioon, ja paikka löytyi. Aivan JÄRJETÖN ylämäki hotelliin, joten päätin että tässä ei ravata yhtään ylimäärästä kertaa. Menen alas kaupunkiin ja tulen takaisin vasta kun on aika "mennä nukkumaan".

Ennen lähtöä morjenstin vielä muita asukkeja hotellin pihalla ja sitten alkoi se alamäkitaival kartsoille.

Olin vissiin ajatellut että mennään taas sellasella Hop in-Hop off bussilla ja katsellaan nähtävyydet, mutta mulle annettiin väärää infoa, ei ollu mun sönkötyksen vika kyllä, ja missasin kierroksen. Vihdoin kun oikea info tavoitti niin viimeinen kierros oli lähtenyt 10minsaa aikasemmin. Per..*#<¥!!

Ei siinä auttanu kun......

......ja vielä toisenkin taisin ottaa.....

No kolusin sitten vaan itsekseen kulmilla ja löysin yhtä ja toista.

Tässä on yhtä.......

  

......ja tässä sitä toista.

Nälkä ei kovasti kolkutellut suolissa, joten ostin vaan vähän salaattia ja mehua ja päätin niillä pärjätä tämän illan. Luojalle kiitos, että tiesin ottaa bussin takasin kukkulalle. Ei olis tää täti jaksanut enää roppaansa raahata sitä tappomäkeä ylös. Oli sitä jo kuitenkin tunti tolkulla tarvottu ympäri kaupunkia.

Hotellille ja suihkuun! Operaatio tukan pesu ja illallinen siihen päälle.

Vielä istuin ja chillailin näkymiä hotskun patiolta. Siinä korkeen talon takana olevan kukkulan takana on lentokenttä, tai sieltä jostain takaa ne koneet putkahteli esiin ja sinne niitä hävis. Ja kuva kertoo että korkeela ollaan, tappomäellä!

Huomiselle on sitten junamatkaa tiedossa ja määränpäänä siintää Galway.

Nyt se on taas yksi päivä pulkassa.